Jussi Valtosen romaanin nimi on niin loistava, että oli pakko vähän plagioida. Musta tuntuu , että erkaannun ”tavallisista” ihmisistä koko ajan lisää ja lisää. Yritin pari päivää sitten käydä shoppailemassa vaatteita. Ennen rakastin shoppailua. Nyt kun astuin sisään kauppaan, tunsin vain hyytävää ahdistusta. Kiertelin vaaterenkien välissä melkein itku kurkussa. Miten muka voisin tukea tietoisesti mm. Bangladeshin ja Kambodzan vaatetehtaita? Vastaus on aivan selvä, en mitenkään. Kävin neljässä eri vaateliikkeessä. Kaikki vaatteet mitkä olisin edes teoriassa voinut ostaa, oli tehty Bangladeshissa, Kambodzassa, Kiinassa tai Intiassa. Miten noissa kaupoissa silti riittää asiakkaita? Luulisi, että nykypäivänä kaikki tiedostaa vaateteollisuuden ongelmat. Vai oonko mä eläny jossain kuplassa?

kupla

Ajattelin nyt vähän avautua vaateteollisuudesta, vaikka mullakin on siitä vielä paljon opittavaa.
Ensinnäkin, työolot useimmissa tehtaissa eivät ole inhimillisiä. Työpäivät ovat pitkiä ja raskaita. Jaksaisitko itse ommella samaa saumaa 14 tuntia vuorokaudesta olemattomalla palkalla ja ilman mahdollisuutta vapaapäivään? Et varmaankaan. Usein itse tehdasrakennuksetkin ovat myös sortumaisillaan ihmisten lisäksi. Tämä aiheuttaa todellisia vaaratilanteita, eikä vakavilta onnettomuuksiltakaan ole vältytty. Vuonna 2013 Bangladeshissa kuoli yli 1100 ihmistä ja yli 2500 loukkaantui vaatetehtaan romahdettua. Rakennusta ei oltu suunniteltu tehdaskäyttöön ja valituksista huolimatta toimintaa jatkettiin. Uhrien omaisille ja loukkaantuineille ei haluttu maksaa mitään korvauksia. Neuvotteluiden jälkeen osa yrityksistä suostui maksamaan korvauksia. Osa ei. Muun muuassa Benetton ei ole antanut latiakaan. Tarvittavasta korvaussummasta puuttuu edelleen kahdeksan miljoonaa euroa.
Näissä maissa ei myöskään ole hyvin organisoitua jätehuoltoa, joten tehtaiden kemikaalit päätyvät suoraan maastoon. Tällä on järkyttäviä seurauksia ympäröivälle luonnolle ja olennoille, jotka ovat riippuvaisia siitä. Mm. Intiassa osa vaatetehtaista valuttaa kemikaalit vesistöihin ja ne aiheuttavat suuren terveydellisen uhan ihmisille jotka ovat riippuvaisia samasta vesistöstä, eläimistä puhumattakaan.
Mua itseäni hävettää myöntää, että mun vaatekaappi on täynnä pelkästään halpis vaatteita, mitkä oon ostanu vieläpä uutena. Onneksi mä nykyään ymmärrän olla ostamatta niitä. Jos sulla ei ole mahdollisuutta ostaa kalliita desing-vaatteita, suosittelen käymään kirpputorilla ihan livenä tai facebook-ryhmässä. Niissä myydään paljon lähes käyttämättömiäkin vaatteita. Jos haluat vaatteet uutena, kannattaa ostaa sertifikoituja vaatteita. Säästät samalla luontoa, ihmisten selkänahasta puhumattakaan!

muutamaailmaaaa
Suuret vaateyhtiöt tekevät jättimäisen tilin vähempiosaisten kustannuksella. Ja sä todennäköisesti tuet tätä toimintaa, jos osatat esim. Kambodzassa valmistettuja vaatteita. Se viiden euron toppi ei ole kaiken sen tuskan arvoinen. Mä olen valvonut öitä pohtien maailman epäreiluutta. Mikä ajaa ihmiset orjuuttamaan toisiaan?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s